SUKUTARINOITA
​
​
Timo Linkola (2017): Hannu Linkola, maantieteilijä, musiikkitoimittaja ja Kent-fani
FT Hannu Linkola (s. 1978) on maantieteen oppihistoriasta, suomalaisesta maisemapolitiikasta, kartografiasta sekä yhteiskunnallisista valtasuhteista kiinnostunut tukija, joka toimii yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksella. Yliopiston lisäksi Linkola on työskennellyt ympäristöhallinnossa ja osallistunut esimerkiksi valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointien ohjausryhmän toimintaan. Linkola on Suomen Maantieteellisen aikakauskirja Terran päätoimittaja, joka on seurannut tieteellisen julkaisemisen ja kustannustoiminnan kehittämistä myös Suomen tiedekustantajien liiton varapuheenjohtajana, sihteerinä ja hallituksen jäsenenä. Hän on myös Kulttuuriympäristötutkimuksen seuran puheenjohtaja. Vapaa-ajallaan Linkola harrastaa intohimoisesti musiikkia, soittaa rumpuja ja percussionia esperanton kielistä musiikkia esittävässä Dolchamar yhtyeessä ja toimii musiikkitoimittajana muun muassa Soundin avustajana.
Lokakuussa 2017 on ilmestynyt ensimmäinen suomalainen kirja ruotsalaisesta rock-ilmiöstä nimeltä Kent, Hannu Linkolan ”Du & Jag Kent. Rakkaus kuin laulut joita kuulemme”, S&S. 525 s.
Hannu Linkola löysi Kentin samaan aikaan kuin moni muukin, syksyllä 1997 Isola-levyn ilmestyttyä. Yhtäkkiä kokonainen sukupolvi suomalaisia rakastui, erosi ja kaipasi ruotsinkielisen brittipopin voimalla. Yhtye oli brittiverrokkiensa tavoin itsevarma ja viileän etäinen, mutta se tuli myös lähelle tavalla, johon muut eivät pystyneet; Kentin isolat olivat niitä paikkoja, joissa itse asuimme. Du & jag Kent sukeltaa syvälle Pohjoismaiden suurimpana rock-yhtyeenä pidetyn, syksyllä 2016 viimeisen kiertueensa tehneen orkesterin historiaan ja tuotantoon. Kuvaukseen kietoutuu myös vahva omakohtainen juonne kirjoittajan käydessä läpi musiikin herättämiä muistoja ja vieraillessa levyiltä tutuissa paikoissa.
Kent ei ollut mikään hilpeä yhtye. Onkin sopivaa, että myös siitä kirjoitettu fanikirja on kohteensa näköinen, vakava ja jääräpäinen. Du & jag Kentiä ei ehkä pitäisi nimittää fanikirjaksi, koska sillä tarkoitetaan yleensä nopeasti tehtyä kirjaa, jossa on paljon kuvia eikä lainkaan kriittistä analyysia. Linkolan kirja on sellaisen julkaisun täydellinen vastakohta. Yli 500-sivuisessa kirjassa on rockvalokuvaaja Tomi Palsan komeita Kent-kuvia, mutta myös hengästyttävä määrä kriittistä analyysia. Se ei ole yllätys, kun tekijänä on tohtoriksi väitellyt akateeminen työläinen. Mutta Linkola on myös intohimoinen Kent-fani, ja Du & Jag Kent on ennen kaikkea kertomus suuresta ja syvästä faniudesta.
Hannu on Collan-Kollanus sukuseuran hallituksen varajäsen. Hänen isänsä oli museoviraston intendentti, kunniatohtori Martti Linkola ja isoisänsä professori Kaarlo Linkola.
​
​
​
​
​