Collan-Kollanus-sukuseura ry

Esittely ja historia 

Ajankohtaista 

Seuran jäsenyys

Sukututkimus

Tapahtumia

Säännöt 

Hallitus

Kokoukset

Sukukokous

Valokuvat 

Suvun historiaa

Sukutaulu Claudius

Sukutaulu Henrik 

Sukutarinoita

Julkaisuja

Kesäretki Frugårdin kartanoon Joroisiin von Collanien jäljille 29.7.2012

Kesän kohokohtia oli tutustuminen Frugårdin kartanoon ja kartanon asukkaisiin. Nelisenkymmentä henkeä ympäri Suomen oli saapunut Joroisiin aurinkoisena sunnuntaipäivänä. Kartanon väki otti meidät ystävällisesti vastaan ja esitteli kartanon historiaa ja nykyistä elämää. Saimme kiertää kartanon saleja, museo-osaa, puutarhaa ja pihapiiriä. Lopuksi isäntäväki tarjosi päiväkahvit salissa "sen seitsemän sortin" leivonnaisten kera.

Kiitämme lämpimästi kartanon väkeä tutustumismahdollisuudesta ja vieraanvaraisuudestanne!

 

Frugårdin isäntäväki


Isännät vieraineen


Päärakennus

Taustatietoja Frugårdista

Collanus-nimen sijasta Collan sukunimen otti aikanaan käyttöön ensimmäisenä Iisalmen rovasti Pehr Johan Collan (1771-1833). Iisalmen pappilarakennus on siirretty Helsingin Seurasaareen, mutta sen perinteet voi kohdata Joroisten Frugårdin kartanossa. Yksi rovastin lapsista lääketieteen ja kirurgian tohtori Alexander von Collan (1819-1910) toimi keisari Aleksanteri II:n perheen henkilääkärinä Venäjällä ja sai ansioistaan mm. todellisen valtioneuvoksen arvon, 1874 aatelisarvon von Collan ja keisarin hovin kunniahenkilääkärin arvon 1877.

Hän toimi Suomen valtiopäivillä aatelissäädyn edustajana. Hänellä oli kolme lasta, joista kaksi oli poikia: varatuomari ja taiteen kerääjä Alexander von Collan (1858-1939) sekä Suomen Pankin johtaja Claes Herman von Collan (1862-1939). Heidän jälkeensä sisarukset Pehr Gustav Alexander von Collan (1919-1982) ja Elisabeth Åström os. von Collan s. 1924 ovat yhdessä hallinneet kartanoa, jälkimmäinen perheensä kanssa vuodesta 1982 alkaen. Pehr von Collanin leski Irja von Collan os. Mökkönen, s. 1928 asuu myös edelleen kartanossa.

Kartano on kuulunut Grotenfelt suvulle vuodesta 1789 ja von Collan suvulle vuodesta 1907. Tilaa viljellään nyttemmin Frugårdin perheyhtymänä pääosakkaina Johan, Anna-Maria ja Gunnar Åström ja hänen lapsensa, tuotantosuuntana luomuviljely sekä lampaiden ja kyyttöjen kasvatus.

Joroinen on tunnettu lukuisista kartanoistaan. Paikkakuntaa kutsutaankin usein leikillisesti "Savon Pariisiksi", sillä kartanoiden väki muodosti aikoinaan oman seurapiirinsä, jossa aatelisten luku oli suuri ja käytöstavat sen mukaiset. Hieman ranskaakin puhuttiin.

Frugårdin kartano sijaitsee Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Kumpareella sijaitsevaan pihapiiriin johtaa koivukuja. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu keltamaalatusta, mansardikattoisesta päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, vanhasta tallista, vilja-aitasta ja vaunuliiteristä. Päärakennuksen toisella puolella, järvenpuoleisessa suunnassa on vanha muotopuutarha.

Frugård on alkuaan ratsutila ja muodostettu 1700-luvulla viidestä talonpoikaistalosta. Kartanon päärakennus, jonka pohjakaava on Carl Wijnbladin mallipiirustusten mukainen, periytyy kustavilaiselta ajalta. Kustaa III:n tallimestari Adolf Fredrik Munck on rakennuttanut kartanon äidilleen Hedvig Juliana Munckille. Mansardikattoinen kustaavilaistyylinen rakennus on valmistunut 1784. Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja kustaavilaisen asumiskulttuurin huippuesimerkki.

Kaikissa puutarhanpuoleisissa huoneissa on alkuperäiset pellavalle maalatut tukholmalaistapetit ja alkuperäiset puiset rintapaneelit sekä salissa ja förmaakissa alkuperäiset uunit. Mansardikerroksen päädyissä on pienet lämmitettävät kamarit ja varsinainen ullakko-osa, jonka kattoikkunat on avattu myöhemmin, on sisustettu kartanon kotimuseoksi.

Päivitetty 11.10.2013, Ylläpitäjä Rauni Rautanen, email rauni_rautanen@yahoo.fi