Collan-Kollanus-sukuseura ry

Esittely ja historia 

Ajankohtaista 

Seuran jäsenyys

Sukututkimus

Tapahtumia 

Säännöt 

Hallitus 

Kokoukset

Sukukokous 

Valokuvat 

Suvun historiaa

Sukutaulu Claudius

Sukutaulu Henrik 

Sukutarinoita

Julkaisuja

Tietosuoja

 


Joulukuun tapaaminen Pieksämäellä on jouduttu perumaan.
Tapaaminen siirretään myöhempään ajankohtaan.

Mikael Collan ylijohtajaksi Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt ) ylijohtajaksi valtioneuvosto nimitti lokakuun alkupuolella 2020 MIKAEL COLLANIN (Claudiuksen kirja, taulu 115, ex. hallituksemme jäsen). Jälkimmäisen nimitysasia tosin HS 25.10.2020 mukaan "saattoi perustua virheeseen", eikä asia liene vielä aivan loppuun käsitelty. (TL)

Joel Mäkinen Lahdessa Jekyl & Hydenä 2020-2021

Lahden kaupunginteatterissa esitetään syksyn 2020 ja talven 2021 kuluessa suurmusikaalia "Jekyl & Hyde". Sukumme 2019 identifioitu Nuori Toivo on siinä pääosassa. Esitys on komea ja Joel vallan mainio. (TL)

Ehrströmien Olli ja Bucklan - näyttely Vaasan Tikanojan taidekodissa

Taiteilijapari Olga Gummerus-Ehrström (1876-1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881-1934) ovat suomalaisen taidehistorian suuria tuntemattomia. Tikanojan taidekodissa 27.11. avautuva Ehrströmien elämästä ja taiteesta kertova näyttely esittelee molempien taiteilijoiden töitä monipuolisesti. Lempinimillään Olli ja Bucklan tunnettujen Olga Gummerus-Ehrströmin ja Eric O. W. Ehrströmin aktiivisin työskentelykausi oli 1890-1930-luvuilla. Olga Ehrström kuuluu Claudius Collanuksen sukuhaaraan.

Tikanojan taidekodissa 27.11.2020 - 25.4.2021 esillä oleva näyttely on tehty yhteistyössä Mäntässä toimivan Serlachius-museoiden kanssa, jossa näyttely oli esillä ennen Vaasaan siirtymistä. Esiteltävä aineisto on koottu Ehrströmien yli 4300 luonnosta ja teosta sisältävästä tuotannosta. Näyttely perustuu tutkija Helena Hännisen tutkimukseen ja luettelointityöhön. (TL)

Pirkko Eskola os. Linkola ja uusia alkuaineita

Tri Pirkko Eskola os. Linkola oli Helsingin Sanomien 27.4.2020 mukaan 50 vuotta sitten mukana löytämässä uusia alkuaineita, ks. Sukutarinat. (TL)

Slukeilla kaupunki Valko-Venäjällä

Noin 10 viime vuoden kuluessa on sukuseurassamme pohdittu mahdollista Collan Kollanusten sukuyhteyttä ahvenanmaalais-balttilaiseen Slukien aatelissukuun. Alustavat geenitutkimustiedot ja Per Sluckin perillistiedot viittaavat siihen, että yhteyttä ei ehkä olisi. Asia ei vielä kuitenkaan ole aivan selvä.

Kari Simelius, joka geenitutkimusten mukaan olisi sukua Slukeille, mutta ei kuulu Collan-Kollanus-sukuun, on löytänyt Valko-Venäjältä Minskin läheltä Sluckin kaupungin, josta tosin nykyään käytetään useimmiten sen venäjänkielistä nimeä Slutsk. Kaupunki sijaitsee Sluch-joen varressa 105 km Minskistä etelään. Kaupungin väkiluku on nykyisin noin 61 000 asukasta. Slukissa natsit murhasivat sodan aikana lokakuussa 1941 noin 4 000 juutalaisia.

Simeliuksen mukaan Sluck-nimi voidaan suomentaa meripihkaksi. Hän hieman spekuloi, että olisivatko viikingit vieneet Sluck-nimen Itämereltä Valko-Venäjälle. Hänen mukaansa Slukien haploryhmää löytyy mm. Viron Saarenmaan muinaishaudoista. Timo Linkola huomasi, että Sluk näkyy olevan myös Slovakian Bratislavassa tanssiteatterin/elokuvateatterin/ravintolan nimi. Siellä se liittyy Slovakian kansanperinteeseen. Youtubesta löytyy Slukien tansseja. (TL)

Linkola-nimi karua metsämaastoa

Erään ilmeisen pätevän paikannimistötutkijan toukokuisen 2020 puhelinsoiton mukaan Linkola- nimi on muunnos vanhasta ruotsin kielen sanasta, joka tarkoittaa karua metsämaastoa. Sellaista on runsaasti Sulkavan Linkolan kylän vaiheilla. 1600-luvulla Linkolan kylä esiintyi nimellä Lingola. (TL)

Ritva Kokkolan uusissa runoissa Linkola on paratiisi

Ritva Kokkola on (s. 1948 Kemi) on suomalainen kirjailija. Hän on kirjoittanut aikuisten jännitysromaaneita, lasten- ja nuortenkirjoja ja novellikokoelman. Vuonna 2020 hän on julkaissut runokirjan "Linkola", Atrain & Nord 102 s.

Ritva Kokkolan runoissa herkkä luontosuhde ja huoli ympäristöstä muuttuvat salakavalasti armottomuudeksi välinpitämättömiä kohtaan. Linkola on paratiisi, josta karkotetuksi joutavat lopulta kaikki ihmiset. Vimmainen taistelu tuhoa vastaan voi päätyä katastrofiin, sillä ahneet ja jatkuvaa taloudellista kasvua vaativat eivät ansaitse maapalloa. Vaarana on ajatusten muuttuminen teoiksi. Pieni toivon kipinä elää, jos ihmiset ymmärtävät ja oppivat, ennen kuin on myöhäistä.

Kokoelman neljä osastoa ovat nimeltään Viattomuus, Syyllisyys, Armottomuus ja Tuomio. Runojen sanoma etenee jännitysjuonen tavoin. Ihmiset ovat hyväuskoisia ja ajattelemattomia, mutta se ei vapauta vastuusta.

Pentti Linkola, 1932-2020

Palmusunnuntain aamuna 5.4.2020 Pentti Linkolan (s. 7.12.1932) elämä päättyi. Näin tapahtui luonnon ystävälle sopivan kauniina aamuna, sinivuokkojen kukkiessa, peippojen aloitellessa visertelyään ja muuttolintujen matkatessa pohjoiseen. Vaikka korona mylläsi niin maailmalla kuin Suomessa, hänen poismenonsa oli väsyneen 87-vuotiaan hiljainen ja yksinäinen nukahdus kotivuoteelle.

Pentti asui vuodesta 1979 alkaen Sääksmäen Ritvalassa pienessä metsämökissään kirja- ja paperipinojensa keskellä jokseenkin ilman meille muille tuttuja mukavuuksia. Hän eli ilman televisiota, tietokonetta, jääkaappia, sähköhellaa, mikroaaltouunia ja juoksevaa vettä. Toki hänellä oli puuhella, sähkövalot, radio ja puhelin. Vuosikymmenien ajan Pentin pääammatti oli kalastus aluksi Päijänteellä ja sitten Vanajavedellä. Hänellä ei ollut moottorivenettä eikä moottorikelkkaa. Satojen verkkojen lasku ja kokeminen tapahtui kesällä soutuveneellä ja talviaikaan jäillä hevosen ja reen kanssa. Päijänteellä hänellä oli vaimo Aliisa soutajanaan ja Vanajavedellä useita eri kavereita.

Pentti Linkola lienee Suomen tunnetuin toisinajattelija, jonka nimen pääosa aikuisväestöstämme tuntee. Hän vietti lapsuutensa Helsingin Yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka esimies oli hänen isänsä kasvitieteen professori ja Helsingin yliopiston rehtori Kaarlo Linkola. Isä oli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustajajäsen ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Äitinsä Hilkka Linkolan puolelta Pentti kuului Suolahtien professorisukuun sekä Von Fieandtien ja Von Essenin aatelissukuihin. Pentti kirjoitti Suomalaisesta Yhteiskoulusta ylioppilaaksi keväällä 1950, mutta ei osallistunut ylioppilasjuhliin, koska lintujen kevättarkkailu Pälkäneellä oli juhlimista tärkeämpää. Pakollisen asepalveluksensa hän suoritti Karjalan jääkäripataljoonassa. Hänen tuolloinen esimiehensä muistaa hyvin kuinka varusmies Linkola pyysi päästä ulos metsiin jo tunteja ennen kasarmin herätystä aamun lintuja tarkkailemaan. Toki hän sinne pääsi, suunnisti hyvin, mutta kiväärin lukko oli liian teknisenä laitteena hidas purkaa ja koota. Pentti aloitti 1951 eläin- ja kasvitieteen opiskelun yliopistossa, mutta jo ensimmäisen vuoden päätteeksi lopetti joutavan teoretisoinnin kuuntelun.

Pentti Linkola oli kolumnisti Ylioppilaslehdessä ja singahti kansalliseen kuuluisuuteen 1960 pamfletillaan "Ihmisen ja isänmaan puolesta". Siinä hän kehotti Suomen nuoria miehiä suorittamaan varusmiespalvelunsa aseettomina, mikä tuolloin oli juuri tullut laillisesti mahdolliseksi. Tuo pamfletti oli osa Sadankomitea-liikkeen syntyä. Kohta hän kuitenkin siirtyi kalastamaan Päijänteelle Kuhmoisiin Vierulan pikkumökkiin nuoren vaimonsa Aliisan kanssa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä, mutta 1975 Aliisa lähti Helsinkiin tyttärien kanssa.

Koko elämänsä Pentti tarkkaili lintuja. Touko-heinäkuut hän vietti pääsiassa yksinään Hämeen metsissä ja järvillä rengastaen lintuja ja kirjaten kaikki lintuhavaintonsa. Pentti rengasti eläessään noin 69 000 lintua ja hänellä on vuodet 1949-2014 käsittävät tarkat päivittäiset lintujen havaintovihot koko Hämeestä, erityisesti sen sadoilta järviltä. Hän inventoi kalasääksien, muuttohaukkojen ja maakotkien pesät lähes koko Suomen alueelta ja tutki myös pöllöjä.

Pentti Linkola oli suosittu ja usein kutsuttu värikäs puhuja maamme luontoa koskevissa tilaisuuksissa. Hän myös kirjoitti tyylikkään kriittisesti moniin lehtiin kuten mm. Suomen Kuvalehteen, Suomen Luontoon, Elonkehään ja ornitologien lehtiin. Hän moitti maamme luonnonmetsien tuhoamista sellutehtaiden kitaan, loma-asutuksen ja moottoripärinän pilaavan järviluontomme, globaalia ympäristön ja luonnon tuhoamista, liikaa väestön määrää ja epätervettä jatkuvan kasvun ideologiaa. Ihminen on maapallon pahin ja katoava tuholaislaji, joka tosin on saanut myös hyvää aikaan kulttuurin alalla. Iltapäivälehdet ovat tehneet hänestä vuosikymmenien ajan kohujuttuja. Hänestä on tehty kymmeniä tv-ohjelmia, vaikka hän ei montaakaan niistä itse nähnyt, kun ei hänellä moista laatikkoa ollut itsellään. Vihreän liikkeen perustamisvaiheessa Pentti Linkola oli aktiivisesti mukana, mutta hänen luonnoksensa "Vihreän liikkeen tavoiteohjelma" ja koko mies koettiin liian radikaaliksi. Pentti puolestaan totesi vihreät enimmäkseen pehmoporukaksi, joka kauniilla säällä seurustelee keskenään viiniä maistellen ja sukkia kutoen, mutta jolta puuttuu todellinen rohkeus taistella luonnon ja elämän suojelun puolesta. Vaikka Pentti inhosi ihmistä lajina, hän oli hyvin seurallinen ja hänellä oli paljon hyviä ystäviä, monet kirjailijoita, kulttuuripersoonia tai luonnonsuojelijoita.

Pentin ajatuksia koottiin vuosien varrella useisiin kirjoihin, joiden perusteella häntä pidetään paitsi kalastajana ja luonnonsuojelijana myös filosofina ja kirjailijana. Pentin teoksista merkittävimpiä ovat:

" Suuri Lintukirja 1955 (1.p) ja 1962(2.p), (yhdessä Olavi Hildenin kanssa)
" Pohjolan linnut värikuvina (1963-67)(useita kirjoittajia)
" Ihmisen ja isänmaan puolesta mutta ei ketään vastaan (1960)
" Unelmat paremmasta maailmasta (1972)
" Toisinajattelijan päiväkirjasta (1979)
" Vihreän liikkeen tavoiteohjelma (1986)
" Kirjeitä Linkolan ohjelmasta (1986), (yhdessä Osmo Soininvaaran kanssa)
" Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989)
" Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla (2004)

Pentti Linkolan elämänkerta "Pentti Linkola, Ihminen ja legenda", jonka kirjoitti toimittaja Riitta Kylänpää, ilmestyi v. 2017 ja sai Tieto-Finlandian tuon vuoden parhaana tietokirjana. Moni on lukenut myös kalastajaharjoittelija Eero Alenin mainion muistelmateoksen " Linkolan soutajan päiväkirja ", 2006.

Mainio tapa kunnioittaa Pentin muistoa voisi olla lahjoitus Luonnonperintösäätiölle. Se on Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin omistukseensa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen. Vuoden 2018 alussa Luonnonperintösäätiöllä oli 110 suojelualuetta, yhteensä 2623 hehtaaria. Säätiön lahjoitustilin numero on
FI78 5494 0950 0224 93.

Collan-Kollanusten laajan suvun joukossa on noin 100 Linkolaa. He ovat kaikki keskenään sukulaisia. Linkoloille Pentin poismeno on suuri menetys. Jäämme kaipaamaan häntä ylpeinä siitä, että tuollainen mies kuului kauan joukkoomme.

Vaikka Pentti Linkola on nyt poissa, hänen monia herättäneet ajatuksensa jäävät elämään. Tuhannet suomalaiset arvostavat häntä yhtenä maamme näkyvimmistä luonnonsuojelijoista ja harvoista selkeistä ajattelijoista. Tällaista toisinajattelijaa Suomessa tarvittiin.

Timo Linkola (Pentin serkku)

 

Kesän 2020 oopperamatka Ilmajoen Musiikkijuhlille ja Lapualle siirtyy kesään 2021

Sukuseura järjestää oopperamatkan Ilmajoen Musiikkijuhlille, jossa esitetään Jukka Linkolan säveltämä ooppera Hiljaiset perivät maan - kertomus Lapuan liikkeestä.

Vuoden 2020 oopperaan ostetut liput siirtyvät vuoden 2021 esitykseen. Rahoja ei palauteta, mutta jos haluat perua liput vuoden 2021 oopperan, otathan yhteyttä Rauni Rautaseen, joka voi välittää liput toisille kiinnostuneille.

Esitys on la 12.6.2021 klo 13.00. Lipun hinta 71 . Sitovat ilmoittautumiset Rauni Rautaselle rauni_rautanen@yahoo.fi, puh 0400 463 652. Maksu ke 15.1.2021 mennessä Collan-Kollanus sukuseuran tilille FI41 5780 0720 4245 01.

 

Uusi sukukirja - Collan-Kollanus-suvun vaiheita V

Sukuseuramme kertoo upouudessa sukukirjassamme monien kaipaamia sukujuttuja.

Mitä sukulaisillemme tapahtui vuonna 1918? Ketkä suvun 10 nuorta herättävät erityistä toivoa juuri nyt? Mitä tiedämme suvun kantaisistä ja kotipaikoista Satakunnassa 1500-luvulla? Entä johtavatko juuremme Ahvenanmaalle Slukeihin ja jopa 1300-luvulle? Mistä 48:sta maasta löytyy sukulaisiamme tai heidän jälkiään? Keitä ovat sukumme yli 70 ammattimuusikkoa? Kuka oli Karl Collan? Keitä sukulaisiamme ja mihin on haudattu Hietaniemen hautausmaalle? Näihin kysymyksiin saat vastauksia, kun tilaat uusimman sukukirjamme "Collan-Kollanus-suvun vaiheita." Tämä jos mikä, sopii joululahjaksi tai vaikkapa uuden ylioppilaan käteen. Kirjassa on 143 sivua ja saat sen hintaan 20 +postikulut.

Tilaukset: rauni_rautanen(at)yahoo.fi tai puh. 0400 463 652.

 

Väärnin pappilasta ilmestyy kirja, jossa on kiinnostavaa tietoa myös Collan-suvun kirkonmiehistä

Lapinlahden Väärnin pappilan historiassa on Collan-suvulla vankka sija. Toimihan Pehr Johan Collan Väärnin kappalaisena 1700 ja 1800 luvun vaihteessa, ja myös hänen seuraajansa löytyi suvusta.

Väärnin pappilan historiasta ilmestyy joulukuussa teos "Puustelli ja pytinki" Väärnin pappilan asukas- ja rakennushistoriaa

Teos esittelee Väärnin asukkaat 250 vuoden ajalta pappeineen ja piikoineen. Heidän elämänsänvaiheistaan on saatu selville kiehtovia ja koskettavia tietoja. Arkistotutkija Tatu Ollikaisen löydöt pappilan vaiheista ovat todellisia uutisia. Arkkkitehti Hannu Puurunen on koonnut syvällisen ja kuvitetun tietopaketin rakennushistoriasta. Kirjan asiantuntijakaartiin kuuluu myös tapettitutkija Maire Heikkinen. Kirjailija ja Väärrnin pappilan emäntä Minna Kettunen kertoo, miksi Juhani Aho syntyi Väärnissä ja miten peruskorjaushanke eteni.

Ennakkotilausten hinta on 50 euroa (sis. alv:n). 5.12. lähtien kirjan hinta on 55 euroa.
Ennakkotilauksia otetaan vastaan 10.11. saakka. info@vaarninpappila.fi. Kirjoja toimitetaan myös postitse.

Kirjan julkistamistilaisuus on Väärnin pappilassa, Juhani Ahon tie 82 Lapinlahti, to 5.12.2019 klo 13. Tilaisuudessa viulisti Minna Forsberg ja pianisti Siiri Järrvilehto esittävät 1800-luvun musiikkia. Tilaisuuteen ovat kaikki tervetulleita!

 

Sukukokous Helsingissä 28.9.2019

Collan-Kollanus-sukuseura ry:n sukukokous pidettiin lauantaina syyskuun 28 päivänä kello 12.00-16.00 Helsingissä Ostrobotnian juhlakerroksessa. Mukana oli 80 suvun jäsentä.

 

 Sukukokouksen ohjelma
Toimintakertomus
Toimintasuunnitelma
Sukukokouksen pöytäkirja

Suomen kuninkaan linna/Helsingin kasvitieteellinen puutarha 31.8.2019 klo 13

 

Pääsimme tutustumaan Kasvitieteelliseen puutarhaan, sen päärakennuksen Kasvimuseoon ja Linkoloiden perheen asuntoon. Aira Ruohonen os. Linkola muisteli lapsuutensa kotia noissa rakennuksissa. Mukana oli noin 50 henkeä.

 Hietaniemen hautausmaakierros 11.5.2019

Hautausmaakierroksella oli mukana noin 40 henkeä. Kierroksen lopuksi Timo linkola jakoi luettelon löytämistään sukuhaudoista sijaintitietoineen. Luetteloon pääset oheisesta linkistä sukuhaudat.

Seuran tiedotustoiminta

Jos et ole saanut vielä sähköpostia seuralta, niin ilmoitathan sähköpostiosoitteesi sihteerille: rauni_rautanen(ät)yahoo.fi.

Suvun keskustelupalsta Facebookissa tarjoaa meistä itse kullekin kanavan keskustella, tarinoida menneistä ja kertoa suvun jäsenten kuulumisista. Sen löydät naputtelemalla hakuun Collan-Kollanus-sukuseura.

Mikko Kärnä jatkaa eduskunnassa

Sukumme jäsen Mikko Kärnä (s. 1980 Oulussa) jatkaa uudessa keväällä 2019 valitussa eduskunnassa. Mikko oli ehdolla Lapin vaalipiirissä Keskustan listalla ja sai lappilaisittain komeat 6421 ääntä. Mikko oli jo edellisellä kaudella kansanedustajana. Vaaleissa 2015 hän jäi varasijalle, mutta nousi eduskuntaan, kun Paavo Väyrynen lähti Europarlamenttiin. Väyrysen palatessa Brysselistä eduskuntaan 2018 Kärnä joutui jättämään eduskuntapaikkansa, Nyt Väyrynen oli ehdolla Uudellamaalla ja jäi 1235:lla äänellään ulos eduskunnasta. Kärnä on kapteeni evp. ja entinen Enontekiön kunnanjohtaja. Hänen varhainen ja äskettäin ilmestynyt muistelmateoksensa ”Häirikkö Arkadianmäellä” kuvaa nuoren kansanedustajan räväkkää toimintaa tasavallan pääkallopaikalla. Mikko sai laajaa kansainvälistä kuuluisuutta isännöidessään 2018 Katalonian aluepresidentin Carles Puidemontin vierailua Suomessa. Mikon vanhemmat ovat apteekkari Anna Collan ja nimismies Risto Kärnä Puolangalta. Mikon perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi poikaa.

Collan-Kollanukset 1918 (katso myös näiden sivujen tarinoita-osaa)

Suomi viettää v. 2018 sisällissotamme 100-vuotista merkkivuotta. Kun tuosta vaikeasta ja murheellisesta ajasta on jo 100 vuotta, asiasta voidaan keskustella ja muistella vanhoja tapahtumia jopa Collan-Kollanus-sukuseuramme piirissä. Merkkivuoden johdosta muutamat sukumme jäsenet kokoontuivat 22.9.2018 Tampereelle Vapriikin museoon Tampereen vuoden 1918 muistonäyttelyyn. Se lienee ollut monista maamme eri puolilla 2018 järjestetyistä tätä aihetta koskevista näyttelyistä vaikuttavin, käytiinhän Tampereella sisällissodan 1918 ratkaisutaistelut. Paikalla oli 20 suvun jäsentä. Näyttelyn jatkoksi mukana olleet nauttivat yhteisen lounaan. Sen kuluessa muutamat läsnäolleet muistelivat vuoden 1918 tapahtumia läheistensä kokemina. Timo Linkola oli koonnut varsin monipuolisen tietopaketin Collan-Kollanusten vuodesta 1918. Se jaettiin läsnä olleille. Tuo 30-sivuinen aineisto on luettavissa seuran nettisivujen tarinoita osassa.

Yhteenvetona sukumme roolista vuonna 1918 voi todeta, että Collan-Collanus-suvun jäsenistä valtaosa pysyi vuonna 1918 sisällissodan ulkopuolella. Claudius Collanuksen jälkeläisten sukuhaarasta kaikki sodassa mukana olleet olivat valkoisella puolella. Henrik Collanuksen jälkeläisten sukuhaarasta varsin harvat osallistuivat sisällissotaan lähinnä siksi, että sukuhaaran väki oli pääosin Pieksämäeltä tai sen ympäristöstä, jossa ei juurikaan taisteltu.

Henrik Collanuksen jälkeläiset 2018

Hyvät sukulaiset. Uusi mahtava sukukirjamme Henrik Collanuksen jälkeläiset 2018 on nyt kansissa ja suvun jäsenten saatavilla. Teos on ensimmäinen painettu selvitys Henrik Collanuksen jälkeläisistä. Työ alkoi vuonna 1938 julkaistusta monisteesta. Nyt 80 vuoden jälkeen työn tulokset ovat koossa.

Sukuhaaran kantaisä Henrik Collanus oli maanviljelijä ja kirkonisäntä Kangasniemellä 1657-1669 ja maanviljelijä Pieksämäen kirkonkylässä vuodesta 1677 eteenpäin. Hänellä oli viisi lasta, joista kaksi toimi lukkareina Pieksämäen kirkossa. Henrikin jälkeläisiä perheineen sukukirjassa on noin 19 100 noin 4 600 perheessä.

Kuulut siis Collan-Kollanusten sukuun. Henrikin haaran 932 sivua, 220 valokuvaa ja mainioita sukutarinoita käsittävän kirjan hinta on 30 + postikulut. Hankintaa harkitessasi kannattaa ottaa huomioon myös sisarustesi ja lastesi tarpeet. Sukukirja voisi olla mainio lahja läheisellesi.

Voit tilata tai noutaa kirjan seuramme sihteeriltä

- Rauni Rautaselta: rauni_rautanen@yahoo.fi, puh. 0400 463 652, osoite Dagmarinkatu 12 B 21, 00100 Helsinki (Temppeliaukion kirkon läheisyydessä)

tai tilata sen seuramme hallituksen jäseneltä

- Titta Karjalaiselta: titta.karjalainen@vertti.fi, puh. 040 675 3556.

Pieksämäellä kirjan myyntiä hoitaa

- Kaija Kollanus, puh. 040 505 5690

Liity sukuseuraan/jatka jäsenyyttäsi maksamalla jäsenmaksu

Voit harkintasi mukaan maksaa Collan-Kollanus sukuseuran jäsenyyden 20 /vuosi tai 100 /5 vuotta
tilille FI41 5780 0720 4245 01. Kerro maksun viestissä nimesi ja mahdolliset liittyjät perheestäsi, osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi.

Claudius Collanuksen jälkeläiset 2014 -sukukirjaa on saatavissa vielä muutama kappale

Huom! Claudiuksen sukukirjaan sisältyy korjauslehti kirjaan tulleista virheistä. Kirjan ostaneet saavat sen joko sähköisessä muodossa tai paperisena kirjeessä, kun ilmoittavat tietonsa Raunille: puh. 0400 463 652 tai sähköposti rauni_rautanen(ät)yahoo.fi.

"Claudius Collanuksen jälkeläiset 2014"-sukukirja on uusi komea sukukirja viimeinkin kansissa. Mukana ovat uudet ajantasaiset tiedot 1946 sukulaisestamme, 517 perheestä, 150 valokuvaa ja aivan uutta tietoa sukumme varhaishistoriasta aina vuoteen 1348 asti. Käsitykset sukumme laajuudesta, ketä sukuun kuuluu, mitkä ovat juuremme, ja miltä näytämme avautuvat nyt aivan uudella tavalla. Olemme savolaisten esi-isiemme lisäksi myös satakuntalaisia, ja ilmeisesti myös vanhan ahvenanmaalaisen Sluk-aatelissuvun jälkeläisiä.

Kirja pohjautuu vuosina 1961 ja 1984 julkaistuihin Jaakko Hyvärisen ja Olavi Linkolan tekemiin sukuluetteloihin, mutta nyt siinä on todella paljon uutta. Vuodesta 1900 alkaen ovat nyt mukana myös suvun naisten kaikki jälkeläiset. Uuden kirjan tiedot on kymmenien sukulaisten avulla kerännyt ja toimittanut Timo Linkola. Tiedot on tallettanut ja käsitellyt Kaisa Rautavaara. Kirjan näyttävän ulkoasun ja taiton on toteuttanut Jouni Linkola.

Uutta "Claudius Collanuksen jälkeläiset 2014"- sukukirjaa voi tilata 20 euroa/kappale + postikulut seuraavasta osoitteesta. (Kirjan voi myös hakea Rautaselta osoitteesta Dagmarinkatu 12 B 21.) Lasku tulee kirjojen mukana:

Rauni Rautanen, rauni_rautanen(ät)yahoo.fi, puh. 0400 463652


Sukuseuralla oma sivu Facebookissa

Matti Collan on perustanut Collan-Kollanus-sukuseuralle oman sivun Facebookiin. Ryhmään voi liittyä kuka tahansa Collan-Kollanus-suvusta ja sen historiasta kiinnostunut. Ryhmää voi Facebookissa myös suositella kavereilleen.

Yhteisiä tapaamisia

Hallitus on miettinyt, miten pitäisimme enemmän yhteyksiä suvun jäsenten kanssa ja tässä muutamia ehdotuksiamme:

Haluaisitko kutsua suvun jäseniä sukulaistemme konserttiin, näyttelyn avajaisiin tai muuhun tapahtumaan. Samalla olisi on hyvä tilaisuus vaihtaa kuulumisia.

Kutsu suvun jäseniä tapahtumaan sukuseuran Facebook-sivulla tai pyydä Rautasen Raunia (rauni_rautanen(at)yahoo.fi) ilmoittamaan tapahtumasta sukuseuran nettisivulla. Sähköpostilistamme ei ole kovin kattava, mutta sitäkin voidaan hyödyntää tapahtumista ilmoittamiseen.

Suvun tapaamisten järjestäminen ei vaadi aina suurta organisointia. Yhteisesti voidaan sopia esimerkiksi teatteri-illasta, jonka jälkeen tavataan kahvilassa. Kokoontuminen on helppoa, jos jokainen osanottaja huolehtii omista kuluistaan ja menoistaan.

Päivitetty 15.9.2020. Ylläpitäjä Rauni Rautanen, email rauni_rautanen@yahoo.fi