Collan-Kollanus-sukuseura ry

Esittely ja historia 

Ajankohtaista 

Seuran jäsenyys

Sukututkimus

Tapahtumia

Säännöt 

Hallitus

Kokoukset

Sukukokous

Valokuvat 

Suvun historiaa

Sukutaulu Claudius

Sukutaulu Henrik 

Sukutarinoita

Julkaisuja

Mikkelin Rantakylän tapahtuma 7.7.2013

Rantakylän retkelle osallistui noin 50 suvun jäsentä. Ohessa pari kuvamuistoa tapahtumasta.

 

Mikkelin Rantakylässä astuttiin historiaan

Collan-Kollanus sukuseuran kesäretki 2013 tehtiin 7.7 Rantakylän kartanoon Mikkelissä. Paikalla oli viitisenkymmentä suvun jäsentä. Rantakylän kartano sijaitsee noin 4 kilometriä Mikkelin keskustasta länteen. Kartanon päärakennus on valmistunut 1800-luvun alussa ja on sisustukseltaan tyylikkäässä 1800-luvun asussa. Kartanon ympärillä on vehmas upea puisto, johon myös oli tilaisuus tutustua. Kartanoa isännöivät nykyisin Anna-Maria ja Erkki Kinnunen. Kartanon salissa kertoivat Timo Linkola kantaisiemme historiasta 1400-1600 luvuilla ja Erkki Kinnunen Rantakylän kartanon vaiheista.

Entisen Visulahden pitäjän Rantakylä on sukumme tähän asti tiedossa olleiden vanhimpien kantaisien kotikylä. Vanhin merkintä suvun kantaisänä pidetystä Clas Sigfridinpojasta löytyy Visulahden jousiveroluettelosta vuodelta 1638, jolloin hänen mainitaan olleen aatelismies Mangnus von der Pahlenin, Vuolingon läänityksen haltijan ja rälssitilan omistajan palveluksessa kirjurina. Muutamaa vuotta myöhemmin Clas Sigfridinpoika oli von Pahlenien rälssin vouti ja käräjillä nimismiehen sijainen. Rälssin pääkartano oli aluksi Kangasniemen Suurolassa mutta rälssi jakaantui 1600-luvun puolivälissä kahtia Rantakylään (Kerola) ja Liukkolaan. Clas Sigfridinpoika kuoli ennen vuotta 1659. Hänen hallussaan oli 1645 Höralanmaa-niminen tila Rantakylässä. Sen tarkka sijainti ei ole selvillä. Rantakylässä syntyivät veljekset Henrik ja Claudius, jotka myöhemmin ottivat käyttöön sukunimen Collanus ja muuttivat Pieksämäelle. Henrik sai haltuunsa Kangasniemen Suurolan aiemman rälssikartanon, mutta muutti sieltä Pieksämäelle. Claudius opiskeli papiksi Viipurissa ja päätyi Pieksämäen kirkkoherraksi. Näiden kahden veljeksen jälkeläisiä noin 8-10 sukupolven jälkeen ovat nykyiset Collanit, Kollanukset ja Linkolat.

Uutena sukelluksena kantaisiemme historiaan 1500-1600-luvuille Timo Linkola kertoi, että Clas Sigfridinpoika, tai ainakin saman niminen henkilö, oli 1631-34 isäntänä Ylikiikosen talossa nykyisen Sastamalan kunnan Kiikoisten kylässä entisessä Karkun kunnassa. On varsin todennäköistä, että hän siirtyi Kiikoisista Rantakylään. Karkussa Karkunkylässä oli jo 1500-luvulla Kollasen ratsutila , jonka ensimmäinen kirjattu omistaja 1522 oli Olof Kollan, sitten 1602-30 Mats Matsson Collanus ja 1640-67 Abraham Matsson Collanius. Karkun sukuhaaraa kutsutaan nykyään Collinuksiksi. Tuosta sukuhaarasta on olemassa Heikki Impolan artikkeli: Karkun Collinus-suvun alkuperä ja ensimmäiset polvet. Näyttäisi vahvasti siltä, että savolaisena pidetun Collan-Kollanus suvun juuret isä-linjaa seuraten johtavat Satakuntaan. Collan-Kollanus-nimien alkuperä näyttäisi olevan Karkun Kollasen ratsutilalla.

 

Päivitetty 13.1.2014, Ylläpitäjä Rauni Rautanen, email rauni_rautanen@yahoo.fi